Kivatsun putouksen eivät korkeudeltaan ehkä aivan yllä maailman merkittävimpien nähtävyyksien joukkoon, mutta tarjosivat meille idyllisen lounaspaikan veden kohinassa. Sisäänpääsymaksun maksettuamme ja pyörät parkkeerattuamme saimme käteemme järjestyssäännöt, joissa Linan mukaan sallittiin syöminen, mutta kiellettiin kaikki muu. Kiellot olivat tehonneet ilmeisen hyvin, sillä emme nähneet alueella roskan roskaa, vaikka Venäjältä muuten tuntuu välillä olevan vaikeaa löytää muutamankaan neliömetrin aluetta, jolla ei olisi muovipulloja ja tupakantumppeja.
No comments:
Post a Comment