Mitä jos?

Huomaatko hamuilevasi karttakirjaa ja suunnittelevasi pyöräreissua ensi kesälle? Moni on kysellyt, minkälaista treeniä pitkä reissu vaatii, ja pohtinut, riittäisikö oma kunto. Teimme siis matkalaisten kesken pienen gallupin, joka osoittaa, että etenkin loppukesälle ajoittuvaa reissua varten ehtii hyvin kiireisempikin treenata.

Tyylikkäässä lehmäasussaan polkeva Leka oli kevätkauden aikana tavallinen näky Porvoo-Helsinki-tiellä, ja hän onnistuikin keräämään noin 1900 kilometria pyörän matkamittariin jo ennen matkan alkua. Kova treenaaminen kannatti, ja Leka pystyikin vetämään perässään isolla lisälaukulla varustettua todella painavaa peräkärryä, jossa matkasivat kaikki varaosamme sekä kattilat ja kokkausvälineet.

Kaisa innostui talvella uudestaan vanhasta lempilajistaan spinningistä, ja hikoili Porvoon LadyLinella Lina seuranaan. Kaksikko tuumi, että muidenkin kuin reisilihasten treenaaminen olisi varmaankin hyödyllistä, ja kävi myös pumpissa sekä reisi-vatsa-pakara -tunneilla rääkkäämässä koko kroppaa. Salin ulkopuolella Linalle kertyi pyöräilykilometreja noin 1000 ja Kaisalle 1300.

Kaisa harrasti jonkin verran myös talvipyöräilyä nastarenkaisella maastopyörällä, ja kevään ensimmäiset maantielenkit sulalla maalla sujuivat paljon aikaisempaa kevyemmin, kun talvella oli silloin tällöin pyörittänyt polkimia. Tyypillisesti talvilenkki suuntautui tallille, jossa reidet ja korsetti vahvistuvat melkein huomaamatta hevosten kanssa touhutessa.

Taina keskittyi fyysisen harjoittelun sijaan henkiseen valmentautumiseen ja suoritti reissun lähestyessä useita raskaita mentaalisia simulaatiomatkoja kuvitellen kaiken kamalan tapahtuvan. Tämä kannatti: mitkään tiukat tilanteet (mm. paarmojen, hyttysten ja mäkäräisten hyökkäyksiset, märkien vaatteiden päälle pukeminen, kostea teltta, kylmä teltta, kuuma teltta, pyöränkumin puhkeaminen kaatosateessa, loukkaantuminen, suistuminen tieltä ja lähestulkoon rekan alle jääminen, pyörän rikkoutuminen jne.) eivät saaneet Tainaa tekemään U-käännöstä. Eikä siinä kaikki: Taina onnistui (ainakin näennäisesti) säilyttämään mielenrauhan ja luottamaan siihen, että asiat järjestyvät - jos ei heti niin kohta. 

Reissun aikana Tainan pyöräkunto kasvoi huomattavasti ja niinpä varsinainen fyysinen haaste onkin edessä nyt reissun jälkeen: kuinka ylläpitää arkikiireen keskellä tämä huippukunto sekä säilyttää hyvin muodostuneet pyöräilijän pohkeet, jotka korostuvat erityisen kauniisti korkokengissä?

Laura pyöräili ahkerasti ennen reissua ja äimistytti porvoolaiset polkaisemalla Helsingistä Porvooseen ennätysajassa uskollisella maastopyörällään. Pohjakunto oli hankittu lenkkeilemällä päivittäin kolmen koiran kanssa.

Lihaksia on hyvä välillä myös venyttää ja vahvistaa kehon tasapainoa, ja neljä viidestä joukkueen jäsenestä viihtyikin talvella joogamatolla astangaharjoituksien parissa. Tainan nähtiin välillä joogaavan myös matkan varrella. Leka oli parannellut kipeitä polviaan aurinkotervehdyksillä edellisellä reissulla Islannissa, mutta tänä vuonna polvet kestivät pyöräilyä aikaisempaa paremmin.