Purjehdimme kohti Murmanskia myötätuulessa ja auringossa, jäljellä enää muutama kymmenen kilometriä, kun kohtalo järjesti meille vielä hiukan lisäjännitystä rengasrikon muodossa. (Tässä vaiheessa kenellekään ei liene yllätys, että tyhjän sisäkumin omistaja oli Taina…)
Renkaanvaihto auringossa oli yhtä juhlaa edelliskerran sateiseen ja hiekkaiseen tienvarteen verrattuna, ja Leka onnistui nopeasti paikallistamaan rengasrikon aiheuttajan: pieni ja ohut rautalangan pätkä oli sattunut osumaan renkaaseen juuri sopivassa kulmassa ja puhkaisemaan sen. Syyllinen nyppäistiin pois ulkorenkaan sisäpuolelta, uusi rengas sujautettiin paikalleen ja matka jatkui taas.
No comments:
Post a Comment