Monday, January 31, 2011
Aiemmat Tutkimusmatkamme
Jokainen näistä ilmansuunnista on tarjonnut koettelemuksia ja seikkailuja, joita ei kotisohvalla koe. Alla sinulle pieniä tuokiokuvia matkoistamme, joilla hitaasti kiiruhtaen kierrämme pientä planeettaamme polkaisu kerrallaan.
Elokuu 2007 – Mehamn, Norja, 1700 kilometriä
Päiväkirjamerkintä, maanantai 23. heinäkuuta, 2007
Kaisaa kiukutti. Kuten oli tapana kun mies oli jälleen kerran saanut kullun ajatuksen päähänsä. Tai kuten Kaisa itse asian ilmaisi, »en fix idé!». Ja niinkuin aina miehen tapauksessa, tämä oli haluton luopumaan ajatuksestaan vaikka sille miten järkeä yritti puhua.
Tällä kertaa tarina sai alkunsa kun mies silmäili Suomen majoitusliikkeet -kirjan takaosassa olevaa karttaa. Sitä tutkiessaan hän havaitsi että Suomussalmi on yllättävän lähellä Kuusamoa. Eli oikeastaan ihan päivän pyöräretken ulottuvilla!
Siinä ei taivuttelu auttanut, eikä se, että mittanauha kädessä laskettu matka oli lähes puolet pidempi kun aiemmat etapit...
*
Päiväkirjamerkintä, tiistai 31. heinäkuuta, 2007
Myönnän että tänään oli ensimmäinen kerta matkan aikana jolloin usko oli loppua. Ja oli kohtia jossa itku ei ollut kaukana. Toki päivä oli niin kuuma ettei hyvää vettä kannattaisi siihen hukata - neste kun muutenkin oli kortilla. Ajoimme mäkiä jotka eivät ikinä loppuneet, pään yllä aurinko joka polttaa silmiä ja alla maaperä joka saisi suomalaisen tieinsinöörin puhkeamaan kyneliin.
Tämä johti siihen että ylämäissä hikoiltiin kuin pienet porsaat, ja alamäissä painettiin jarrua kädet krampaten. Tiepäällysteeseen kun kuului myös usein toistuvia ja epäsäännöllisesti ilmentyviä reikiä, jotka ovat mannaa niin renkaille kun vanteillekin.
Nyt suihkussa käyneenä ja vatsani täyteen syöneenä voin jo naurahdella päivälle. Mutta sen sanon niille jotka eivät Pohjois-Norjassa ole pyöräilleet – harjoitelkaa kestävyyttä, sillä sitä täällä tarvitaan!
Lue lisää: www.1700km.blogspot.com
Elokuu 2008 – Nizza, Etelä-Ranska, 3000 km
Päiväkirjamerkintä, sunnuntai 5. elokuuta, 2008
Kaisa was studying her map and some road signs when four young men biked past her, happily shouting “Bonjour!”. Moments later we overtook them as they were themselves asking for directions. And a few moments later they caught us again. We found out that they were Germans on a trip from Stuttgart to Lyon, and we had the same goal for the day: Mulhouse.
When talking with the Germans we couldn’t help but notice how easy it was to bike in a bigger group, not having to take on all the wind yourself. It was clear that they were keeping a faster pace than us, about 25 km/h compared to our 20 km/h but we sponteniously decided to try to bike for a while with them.
Thus our safe and sensible trip temporarily turned into an adrenaline-filled adventure, where the villages flashed by and kilometers kept piling up. The boys were fast, loud and funny, and we had a great time biking with them.
Aerodynamics is interesting stuff: Kaisa was easily doing 25 km/h on a flat road with head wind just because she had four Germans biking in front of her. (Here’s a tip for anyone planning a bike trip: take four guys along to handle the wind for you, and things will go super smoothly!)
In the evening we parted paths, as we decided that 130 km was enough for the day, and the boys continued towards Besancon and a camping site that might or might not be found on the way there. Who knows, maybe they’re still on the road as a write this. We’ve returned to our safe routines, but it was pretty cool to notice that we actually have it in us to go a bit faster, in the right company.
*
Lue lisää www.deuxvelos.blogspot.com
Elokuu 2010 – Kehätie numero 1, Islanti, 1400 km
Päiväkirjamerkintä, sunnuntai 22. elokuuta, 2010
Eilinen tuuli tuntui yltyneen vielä kovemmaksi, ja seurakseen se oli saanut illalla alkaneen rankkasateen. Päivämatka oli tähänastisista lyhyin, vain vähän yli 50 kilometriä, mutta sen taivaltamiseen meni melkein viisi tuntia.
Nyt olo on jotenkin epätodellinen, tuuli ulvoo edelleen ulkona, mutta me olemme sisällä lämpimässä.
Ajatukset kulkevat niihin ihmisiin, jotka asuivat jo tuhat vuotta sitten tässä karussa maassa. Heillä ei tainnut olla lämpimiä suihkuja, tuplaikkunoita ja patteria, jonka päällä kuivattaa märät sukkansa? Ei voi kuin hämmästellä ihmisen sitkeyttä.
*
Lue lisää www.hringvegur.blogspot.com
Kohti uusia haasteita
Kuten huomaat, riittää meillä reilusti kokemusta ja tahtoa. Tarvitsemme kuitenkin hiukan apua, jotta matkamme muuttuisi unelmasta todellisuudeksi...
Monday, January 17, 2011
Esikuvamme Ethel
Ethel Brilliana Tweedieltä ei puuttunut rohkeutta. Aikana, jolloin naisen ei katsottu soveliaaksi edes poistua kodistaan ilman esiliinaa, Ethel teki toisin.
Hän ei tyytynyt yhteiskunnan hänelle suomaan rooliin, vain suuntasi pelottomasti katseensa kohti avaraa maailmaa. Mitä kaukaisempi ja vaikeammin saavutettava jokin maailmankolkka oli, sitä enemmän se innosti seikkailijaamme. Oli kyseessä sitten merten ympäröimä Islanti, myyttinen Kiina, tai eräs pieni venäläinen provinssi kaukana pohjoisessa.
Niinpä Ethel löysi itsensä eräänä säteilevän kirkkaana varhaisena kesäkuun aamuna vuonna 1896 lähestymässä pientä Helsinki-nimistä kaupunkia neljän ja puolen vuorokauden merimatkan jälkeen. Tästä alkoi hänen kuukausia kestävä matkantekonsa halki Suomenmaan.
Ethel Tweedie matkusti pelottomasti ympäri maailmaa pelkäämättä paheksuvien paheksuntaa ja kuulematta varoituksia vaaroista, jotka vaanivat kodin ovien ulkopuolella. Hänen esikuvaansa noudattaen olemme suunnitelleet oman matkamme - polulle kohti laulujen maata!
Ajatus matkasta
Mitä
Pyöräretki vanhan Karjalan halki kohti Kuolan niemimaata, hitaasti kulkien, avoimin aistein, matkaten menneeseen maailmaan.
Ketkä
Neljä sorjaa neitoa ja heidän kokkaava hovimestarinsa:
Neiti Laura Soini - Kapteeni
Rouva Kaisa Leka - Navigaattori
Neiti Lina Jelanski - Kielitieteilijä
Neiti Elina Salonen - Mekaanikko
Christoffer Leka - Hovimestari ja kokki
Miksi
Jotta paremmin ymmärtäisimme paikkaa joka on niin lähellä ja samalla niin kovin kaukana meistä.
Koska
Lähdemme matkaan heinäkuun 24. päivä, ja palaamme kotiin elokuun 23. päivä.
Pituus
Yhteensä noin 2000–2500 kilometriä.
Etapit
Teiden ja kulkijoiden kunnosta riippuen 50–100 kilometriä päivässä.
Päämäärä
Kokea Karjalan kauneus, Kuolan niemimaan pohjoinen ulottuvuus, ja jos tie niin suo, lopulta nähdä Barentsin meren kirkas kimallus.
Saturday, January 15, 2011
Pyörämatka Karjalan kunnaille
Vasemmalta oikealle kuvassa esiintyvät: Lina Jelanski, Laura Soini, Elina Salonen, Kaisa Leka ja Christoffer Leka.